Norgga Studeanttaid ja Akademihkkariid Álbmogiidgaskasaš Veahkkefoanda (SAIH) lea organisašuvdna maid studeanttat ja akademihkárat stivrejit. SAIHa mihttu lea veahkehit dan lahkai ahte nu ollu olbmot go oba ge vejolaš besset oahppu váldit iežaset premissain, ja nu ahte marginaliserejuvvon joavkkut besset rievdadit ja buoridit iežaset dili ja servodaga. SAIH bárgá “oahppu luovvaneapmái” čuoládaga vuolde, ja mis lea ovttasbárgu sihke báikkálaš servviiguin ja oahpahaninstitušuvnnaiguin latin-ámerihkas ja lulábeal riikain áfrihkás.

SAIH máilmmis

Oahpahusain nannet eamiálbmogiid ja minoritehtaid vuoigatvuođaid
Eamiálbmogat leat dávjá marginaliserejuvvon ja deddon servodagas, ja váillahit vejolašvuođa ieža buoridit iežaset dili. SAIH bargá eamiálbmogiid iežaset organisašuvnnaiguin, ja deattuha dehálašuođa das, danne go ii sáhte nannet vuoigatvuođaid jus ii ovttasbargga ovtta joavkku iežas organisašuvnnan. SAIHa guoibmeorganisašuvnnat barget iešguđetlagan prošeavttain, earret eará guovttegielat oahpaheaddjiid oahpaheamis, nannemis árbevirulaš dearvvašvuođamodealla, ja huksemis eamiálbmotuniversitehtaid. Dáid universitehtaiguin beassa oahppat iežas giela, ja dan gillii fas oahpat kultuvrra ja sosiála diliid birra.

Oahppu luovvaneapmái hiv/aidsas
SAIH doarju organisašuvnaid Afrihká oarjeguovlluin, mat barget hehttemis hiv/aidsa leavvama, ja nannemis njoammuduvvon olbmuid vuoigatvuođaid. Nuorat ja studeanttat leat dehálaš joavkkut olahit, danne go sis lea vejolašvuohta rievdadit servodaga. Lea maid dehálaš hehttet sin njoammudeami, danne go stuorra oassi albmugiin daid riikain leat nuorat. SAIHa ovttasbarguorganisašuvnnat nannejit nuorra njoammuduvvon olbmuid juridálaš vuoigatvuođaid, barget diehttujoahkimin hiv/aidsa birra politihkáriidda, ja daid čađa vigget rievdadit sin dili. 

Oahppu oassádallama ja sosiála mobiliseringanannema Zimbabwes
Politihkálaš, ekonomálaš ja sosiálalaš dilli lea vearránan maŋimuš jagiid. Danne go dat ekonomálaš dilli lea nu heittot, ja eiseváldiid veahkaválddálašvuohta lea lassánan, de eaktodáhtolaš organisašuvnnat fertejit dávjjit go ovdal bargat sosiala áššiguin. SAIH ovttasbargá báikkálaš nuoraidorganisašuvnnaiguin mat ráfálaš neavuiguin vigget olahit Zimbabwe friddjavuođa. Min guoibmeorganisašuvnnat barget ovdamearkadihte olmmošvuoigatvuođaiguin, reproduktiiva ja seksualalaš vuoigatvuođaid diehtujuohkkimiin, ja de vel radiosáddágiiguin ja eahpeformálalaš oahpahusain.

Oahppu luovvaneapmái veahkaváldimis
Lulli-Áfrihka lea riika máilmmis gos lea eanemus goddin , rihpan ja suolavuohta. SAIH ovttasbargá organisašuvnnaiguin mat veahkehit nuoraid eret veahkaváldimis, servodagas mii lea vásihan apartheid oalle easkka, ja servodat gos bargguhisvuohta ja leat dehálaš oasit. Ovtamearkadihte mii ovttasbargat ovttain organisašuvnnain gos geaváhuvvu drámá ja dáidda vuohkin čoavdit konflivttaid, ja vel eará organisašuvnnaiguin mat deattuhit vuoigatvuođaid sin barggus sihke nuoraiguin ja nissoniiguin.

SAIH Norggas
Ruovttus Norggas, SAIH deattuha diehtujuohkkinbarggu Davvi/Lulli-áššiid birra, gos mihttu lea olahit studeanttaid ja akademihkáriid nyanserta ja áššáigullevaš informašuvnnain. Lea maid mihttu váikkuhit Norgga ovddidanpolitihka. Mii oaivvildit Norgga stáhta berre eambbo deattuhit alit oahppu sin ovddidanbarggus máilmmis. SAIH jáhká ahte buorre alitoahppu nanne buot oahppu servodagas, ja lea hui dehálaš jus hálida nannet ekonomálaš ja sosialalaš dili. Solidaritehtaorganisašuvdnan SAIH viggá čájehit sihke mo olbmuid ja joavkkuid orrondilit leat, mo gaskariikkalaš struktuvrat váikkuhit dáid, ja vel mii konstruere dáid struktuvrraid. Min barggu bokte Norggas, mii addit min guimmiide jiena mainna sii besset muitalit mo sii jurddašit ja maid sii oaivvildit.

Muđuid SAIH birra
Višuvnat ja árvvut
SAIHa višuvdna lea máilbmi gos buohkat besset oahppu váldit iežaset premissaid vuođul, gos olbmot eai leat marginaliserejuvvon, ja buohkain lea vejolašvuohta váikkuhit iežaset servodaga ja dili. SAIH lea maŋgalogi jagi jo bargan ovddidit oahppu, danne go mii oaidnit oahppu lea dehálaš oláheamis sosialálaš, sivilálaš, kultuvrralaš, ekonomálaš ja politihkálaš luovvaneami. SAIH ii bargga heahtevehkiin, muhtu doarju prošeavttaid mat sáhtet buktit “ovdáneami” guhkesáigge peršpektiivvas. Lea maid dehálaš ahte buot prošeavttat čađahuvvojit ovttasbargguin daid joavkkuiguin mat galget oažžut doarjaga.

Historjá
SAIH vuođđuduvvoi 1961s, danne go studeanttat ja akademihkárat oidne ávkki orgnisašuvnnas gos sáhte čoahkehit sin bárggu riikaidgáskasaš áššiiguin. Sáhtá dadjat ahte anti-apartheid ášši lei váldusivva dán vuođđudeapmái. SAIH ain bargá maŋga eaktodáhtolas organisašuvinnaiguin Lulli-Áfrihkas, muhtu otne leat ollu iešguđetlagan organisašuvnnat maigun SAIH ovttasbargá.  Otne SAIHs leat badjel 20 goaibmeorganisašuvnna latin-ámerihkas ja lulábeal áfrihkas, mat barget hiv/aids áššiiguin, demokratiseremiin, vuoigatvuođaiguin, dásseárvvuin, eamiálbmogiid vuoigatvuođaiguin ja nu ain.

Organisašuvdna
SAIHa báikkálaš searvvit gávdnujit oahppuinstitušuvnnaiguin birra Norggas, ja sii leat organisašuvnna vuođđu. SAIHas eaktodáhtolaš bargit leat mávssolaččat diehtujuohkinbárggus. Báikkálaš servviin leat čoahkimat ja eará doalut gos buot studeantat besset váldit oasi, ja ođđa studeanttaide álu lea sáddji!

Jáhkečoahkkin mearrida SAIHas. Buot SAIHa miellahttuorganisašuvnnat leat jienastanvuoigaduvvon. Dat mearkaša buot báikkálaš searvvit, našunála ja báikkálaš studeanttademokratiijat, ja dasa lassin maid universitehta stivrrat ja akademihkárorganisašuvnnat geat leat miellahttut. SAIHas lea maid sekretariáhta, mas leat ovcci bargi, ja golbma studeantta geat leat válljejuvvon jahkečoahkimis bargat ollesáiggi virggis. SAIHas eai leat bargit prošeaktariikaiguin, prošeaktahálddašeapmi geavva Norggas. Buot min prošeavttat gevvet ovtasbargamis organisašuvnnaiguin mat jo gávdnojit.

Ruhtadeapmi
Oktiibuot, SAIHa jahkásaš bušeahta lea sulli 34 miljovnna ruvnnu, gos sulli 18 miljovnna boahta Noradas (Norgga ovddidanovttasbarggudirektorahta). Norad gáibida ahte organisašuvnnat ieža finansierejit oasi, ja SAIHa oassi boahtá SAIH-logiruvnnas maid studeanttat ja akademihkárat mákset. Prinsihppa lea ahte unnimus 70% daid sisačoggojuvvon ruđain galget mannat njuolga ovddidanprošeavttaide. Reasta geavahuvvo diehtujuohkkimii ja administrašuvdnái. Eará organisašuvnnat geat dorjot SAIHa barggu leaba OD (Operasjon Dagsverk) ja FOKUS (Forum for Kvinner og Utviklingsspørsmål).

Hálidivččet go bárgat SAIHain?
Jus leat studeanta Norggas sáhtát searvat ovtta min báikkálaš searvái. Oza informašuvnna skuvllas, vai fina www.saih.no/lokallag siiddus, gos soaittát gávdnat dieđuid báikkálaš čoahkkimiid birra. Jus du skuvllas ii gávdno báikkálaš searvi, de mii sávvat DON hálidat álggahit ovtta doppe gos don leat! Váldde oktavuođa min kántuvrrain, ja mii veahkehat du johtui!